Peräänanto

Tämä on teoriapostaus ja aiheena peräänanto. Peräänanto kuuluu ratsastuksen perusasioihin ja peräänanto on tärkeää ratsastuksessa, koska se on hevoselle luonnollinen tila kantaa ihmistä; se ei ole mikään taikatemppu, vaan hyvän ratsastuksen tulos ja hevosen oikeaoppisen liikkumisen edellytys.

Mikä on peräänanto?

Ensin selvitetään termit. Kun puhutaan peräänannosta, käytetään monesti sellaisia sanoja kuin muoto, peräänanto, kaula kaarella, "takajalat tallissa", selkä ylhäällä, kuolaintuntuma ja avuilla oleminen. Nämä kaikki liittyvät asiaan siksi, että peräänannossa kulkeva hevonen on avuilla, kulkee kaula kaarella ja selkä ylhäällä tasaisella kuolaintuntumalla. Seuraavaksi selitän termit yksitellen.

Muoto
Hevonen on aina jossain muodossa, yleisesti käytetään kuitenkin sanaa muoto hevosesta, joka kulkee jo peräänannossa. Muoto voi olla matala tai korkea, se voi olla pitkä tai lyhyt; koottu tai eteen-alas. Kun hevonen on peräänannossa, sen muotoa voi muuttaa, ja siten hevonen harjoittaa eri lihaksia. Peräänanto on siis tila, jonka sisällä hevosen muoto voi vaihdella.

Kaula kaarella
Liikkuessaan peräänannossa hevonen kaartaa kaulansa. Kaulan kaartaminen ei kuitenkaan ole varma merkki peräänannosta, sillä peräänanto lähtee takaa; takaosan aktiivisuudesta ja siitä, että hevonen kantaa itsensä ja selkänsä. Hevonen voi kulkea kaula kaarella, vaikka se ei ole peräänannossa, mutta hevonen ei voi kulkea peräänannossa ilman, että kaula on kaarella. Kaulan kaartuminen on vain osa peräänantoa.

Takajalat tallissa
Tällaista nimitystä käytetään usein hevosesta, joka näennäisesti kulkee peräänannossa kaula kaarella, mutta joka ei käytä takaosaansa, eikä selkäänsä kunnolla, eikä siten todellisuudessa ole peräänannossa. Jos hevonen kulkee takajalat tallissa, se on usein etupainoinen, eikä polje jaloillaan kunnolla alle. Se tällöin myös harvoin käyttää selkäänsä oikein.

Selkä ylhäällä
Peräänannossa kulkeva hevonen pyöristää koko ylälinjansa hännästä aina korviin asti, myös siis selkänsä. Mikäli hevonen jännittyy, eikä kulje rennosti, sen selkä jännittyy ja se voi notkistaa selkänsä, mikä ei ole toivottavaa.

Kuolaintuntuma
Ollessaan peräänannossa hevonen nojaa kevyesti kuolaimeen. Se tuntuu ratsastajan käteen pienenä paineena ohjassa. Kuolaintuntuman vahvuus vaihtelee ratsukko-kohtaisesti. Toiset valmentajat kehoittavat suurempaan kuolaintuntumaan ja toiset kevyempään. Suositeltu kuolaintuntuman voimakkuus on valmentajasta riippuen tulitikkurasiasta täyteen maitopurkkiin.

Avuilla oleminen
Hevonen, joka on avuilla, on kuuliainen. Se tottelee ratsastajan merkkejä, eikä vastustele tai vikuroi. Usein hevonen, joka on avuilla ja liikkuu oikein, hakeutuu itsestään peräänantoon. Avuilla oleva hevonen on harmoniassa ratsastajan kanssa.

Peräänanto
Peräänanto on tila, jossa hevonen polkee takaa aktiivisesti alleen, Se kantaa itsensä pyöreänä koko rungostaan ja käyttää siihen etenkin vatsalihaksiaan. Se on avuilla ja hakeutuu kuolaintuntumaa kohti. Peräänanto on ihanteellinen tila, koska hevonen kantaa siinä ratsastajan tavalla, joka lisää sen kestävyyttä ja pidentää sen ikää, sekä vähentää mahdollisia selkävaivoja.

Miksi peräänanto?

Hevonen seisoo neljällä jalalla, joita yhdistää selkä, jonka päällä ratsastaja istuu. Hevosen selkä joutuu ratsastajan painosta rasitukselle, sillä koska ratsastaja ei istu suoraan hevosen jalkojen päällä, selkä joutuu kantamaan ratsastajan painon. Vaikka hevosen selkä onkin rakenteeltaan sellainen, että se kestää ratsastajan, halutaan kuitenkin ratsastaa hevosta niin, että selkä rasittuu mahdollisimman vähän. Ja tässä auttaa peräänanto.

Jos hevosen selkä on suorana, se rasittuu kohtuullisesti. Tällöin ratsastajan paino jakautuu hevosen jaloille ja selälle tasaisimmin. Mutta jos hevosen selkä onkin notkolla, paino ei enää jakaudukaan hevosen jaloille, vaan pelkkä selkä kantaa ratsastajan painon, ja tällöin hevonen rasittuu erityisen paljon. Kaikista ihanteellisin tilanne on kuitenkin se, jos hevonen kulkee selkä pyöreänä peräänannossa, koska tällöin suurempi osa painosta siirtyy hevosen jaloille kuin muilla tavoin kulkiessa ja selkä rasittuu vähiten.

Peräänannossa kulkeva hevonen käyttää selkäänsä oikein, ja siten sen selkä rasittuu vähemmän, ja hevosella on todennäköisimmin vähemmän vaivoja, ja se kestää terveenä pidempään. Lisäksi peräänannossa kulkeva hevonen on miellyttävä ratsastaa ja sitä on myöskin mukava katsoa. Peräänanto on edellytys ratsastuksessa aina He B-tasolta asti.

Miten ja milloin peräänantoon?

Peräänanto ei ole mikään taikatemppu. Hevonen kuin hevonen voi kulkea peräänannossa jonkinlaisessa muodossa. Ratsastuksessa se on tärkeä asia, mutta sitä ei voi myöskään pakottaa. Yleensä siinä vaiheessa, kun ratsastaja osaa ratsastaa hevosen avuille ja aktiiviseksi takaa kuolaintuntumalle, hevonen menee peräänantoon kuin itsestään.

Milloin hevonen voi mennä peräänannossa? Milloin vain. Aina ensimmäisistä ratsastuskerroista asti, ja jopa alkukäyntien aikana hevosta voi ratsastaa peräänannossa eteen-alas. Mitä enemmän hevonen kulkee peräänannossa ja mitä vähemmän pää taivasta kohti, sen parempi.

Mikä ei ole peräänantoa?

Peräänannon tärkeimpiä asioita on, että hevonen on avuilla ja kulkee rennosti, mutta aktiivisesti liikkuen takaa kuolaintuntumaa kohti. Täten voi sanoa, että jos hevonen ei ole kuolaintuntumalla, eli pakenee sitä esimerkiksi kuolaimen taakse, turpa ryntäitä kohti tai turpa taivaita tavoitellen, se ei ole rehellisesti peräänannossa. Myöskään hevonen, joka ei ole avuilla ei voi olla peräänannossa.

Jos tavoittelet peräänantoa
Muista, että tärkeintä peräänannossa ei ole se, että hevonen kulkee kaula kaarella, vaan että se on avuilla, ja polkee aktiivisesti takaa kohti kuolaintuntumaa. Jos haluat ratsastaa hevosta peräänantoon, voit edetä vaikka tämän listan mukaan:

1. Hevonen on avuilla; Tarkista, että hevonen kuuntelee pienimpiäkin apujasi, eikä vastustele.
2. Hevonen polkee aktiivisesti alleen. Tämä ei tarkoita, että hevonen kulkisi nopeammin! Vaan sitä, että hevonen ei ole laiska, että se polkee jaloillaan voimakkaasti ja ponnistaa jokaisen askeleen.
3. Hevonen kantaa itsensä ja pyöristyy selästään.
4. Hevonen on rento edestä ja hyväksyy kuolaintuntuman ja hakeutuu sille
5. Voit säädellä hevosen muotoa sen ollessa peräänannossa.